Varo käyttämästä ulkotrampoliinia näillä keleillä

Trampoliinit ovat monen lapsen mielestä paras asia kesässä – no ehkä ulkojäätelön ja uimarannan jälkeen. Trampoliinit ovat alkaneet kiinnostaa myös aikuisia, sillä tieto trampoliinien terveysvaikutuksista on alkanut levitä. Trampoliinilla hyppiminen kohentaa kuntoa, lisää liikkuvuutta, tasapainoa ja koordinaatiokykyä, vahvistaa keskivartalolihaksia ja jopa aktivoi ruoansulatusta ja aineenvaihduntaa. Ei tarvitse olla kummoinenkaan tarjoushaukka löytääkseen trampoliinin ja suojaverkon alle kahdellasadalla eurolla. Jos haluaa laadukkaamman ja turvallisemman trampoliinin, missä on paksu reunasuoja ja tukeva runko, kannattaa varautua maksamaan hieman enemmän. Innovatiiviset erikoistrampoliinit voivat maksaa jopa tuhannen euroa, mutta jo alle viidelläsadalla eurolla saa oikein laadukkaan trampoliinin, millä voi hyppiä koko perhe – ei tosin yhtä aikaa!

Trampoliinia ei saa käyttää sateella

Trampoliinia ei saa käyttää sateella tai heti sateen jälkeen, sillä märkä trampoliini on liukas. Liukkaalla trampoliinilla sattuu helposti vahinkoja. Trampoliineihin myydään erilaisia suojapeitteitä, mitkä estävät trampoliinia kastumasta sateella. Trampoliini ei tarvitse suojapeitettä sateen vuoksi – suojapeitettä käytetään lähinnä hyppymaton ja reunasuojuksen suojaamiseksi auringon UV-säteiltä ja niiden haurastuttavalta vaikutukselta. Suojapeite on kätevä myös syksyllä, kun puiden lehtiä lentää joka paikkaan. Suojapeitteen avulla roskat saa trampoliinin päältä pois kerralla. Ei kannata hyppiä roskien seassa, eikä varsinkaan sateella kastuneiden roskien, sillä ne saattavat aiheuttaa liukastumisen.

Trampoliini voi olla ulkona koko talven, joskin se saattaa lyhentää tavallisen trampoliinin käyttöaikaa. Mikäli trampoliinia ei voida säilyttää sisätiloissa, kannattaa tukea trampoliini alapuolelta, jotta jouset eivät löystyisi ja tylsistyisi hyppymatolle kertyvän lumen myötä. Pakkaslumi on kevyttä, mutta kun lumen vesiarvo keväällä kasvaa, voi lumen paino olla jopa kolmattasataa kiloa per kuutio. On myös erityisiä, ympärivuotiseen käyttöön tarkoitettuja trampoliineja. Tällaisilla trampoliineilla voi hyppiä talvellakin, kunhan hyppymatto ei ole märkä eikä liukas.

Onko trampoliini vaarallinen?

Trampoliinilla hyppimiseen liittyy riskejä, mutta jos ottaa ne huomioon, trampoliini ei ole vaarallinen. Trampoliinilla ei siis saa hyppiä, jos se on märkä. Myös rikkinäisen trampoliinin käyttöä pitää välttää. Trampoliinin sijoituspaikkaa miettiessä on huomioitava se, että alusta on tasainen – tarvittaessa maata voi kaivaa tasaisen sijoituspaikan aikaan saamiseksi – ja ettei trampoliinin lähellä ole puita, kiviä tai rakennuksia. Oikein tuulisella paikalla trampoliini kannattaa kiinnittää maahan erityisen huolellisesti.

Trampoliinin käyttämiseen liittyvät riskit liittyvät lähes aina trampoliinilta putoamiseen tai kahden (tai useamman) hyppijän yhteentörmäyksiin. Trampoliinilta putoaminen estetään turvaverkoilla, mitkä ovat lähestulkoon pakollinen osa joka trampoliinia, eikä trampoliineja juuri edes myydä ilman turvaverkkoja. Turvaverkko ei lasten mielestä ole ollenkaan tylsä, päinvastoin – sitä paitsi se estää palloa karkaamasta trampoliinilta alas, jos trampoliinileikkiin kuuluu pallon pomputtelua. Turvaverkon tolppiin voidaan kiinnittää koripallokori, mikä tekee trampoliinista entistä suositumman. Yhteentörmäykset vältetään, kun trampoliinilla hyppii vain yksi lapsi tai aikuinen kerrallaan. Niin hauskaa kuin pomppinen kaverin kanssa olisikin, täytyy vanhemman olla tylsä ja kieltää se, sillä loukkaantumisvaara on liian suuri.

Joskus uutisoidaan vakavista onnettomuuksista. Tällöin on useimmiten kyse pilalle menneestä tempusta. Voltteja ei kannata opetella yksin, ja esimerkiksi selälleen-hypyssä on ehdottoman tärkeää laskeutua selälleen, eikä niskalleen, mikä voi johtaa jopa halvaantumiseen.

Miten valita oikea trampoliini?

Edulliset perustrampoliinit sopivat tavalliseen lapsiperhekäyttöön. Parinsadan euron trampoliini, minkä halkaisija on noin 300 senttimetriä, kestää pari kesää lasten leikeissä, mutta jos trampoliineista kiinnostuu enemmänkin, kannattanee hankkia laadukkaampi trampoliini, millä on parempi pomppia. Trampoliineihin erikoistuneissa liikkeissä myydään myös erityisiä tempputrampoliineja, joilla tosiharrastaja voi hioa voltteja ja pomppuja vaikka loputtomiin. Tempputrampoliini tai jättitrampoliini voi olla melko kallis. Onneksi Suomessa on muutamia trampoliinihalleja, joissa pääsee testaamaan mitä erilaisimpia trampoliineja. Trampoliinihalleissa järjestetään muun muassa opastusta turvallisien temppujen tekemiseksi. Tällainen paikka on mitä parhain valinta aktiivisten lasten väsyttämiseksi, tai miksei vaikka syntymäpäiväjuhlien näyttämöksi!

Pomppuihin vaikuttaa ennen kaikkea jousien muotoilu. Mitä pidemmät jouset, sitä pehmeämmät ja syvemmät pomput trampoliini tarjoaa. Jos jouset taas ovat lyhyet, ovat pomput napakoita ja ponnahdukset nopeita. Pehmeä trampoliini on paras pikkulapsille, sekä aikuisille, joilla on kenties selkä- tai polvivaivoja. Mikäli tahdotte minimoida trampoliinilla hyppimiseen liittyvät riskit, voi paras trampoliini perheellenne olla maatrampoliini, mikä asennetaan maahan kaivettuun isoon kuoppaan.

Shoppaile netissä vaatteita sateisena päivänä

Vesisade ahdistaa

Ahdistaako sade? Ehkä tilanteesi on kuin Paula Vesalalla, jonka kesälomasta on satanut jo puolet, ja joka tietää, ettei voi pyytää sadepilviä menemään pois. Suomessa sataa aika paljon verrattuna moniin muihin maihin, esimerkiksi Egyptiin. Egyptissä on alueita, joilla ei ole sada kuin noin 20 vuoden välein. Chilessä sijaitsevaa Atacaman autiomaata pidetään kuitenkin maailman kuivimpana paikkana. Maailman kuivimman ja kuumimman ilmaston uskotaan olevan Itä-Afrikan Djiboutissa 

Kyllä, tähän verrattuna Suomessa sataa paljon, sillä kuivimmillakin alueillamme Lapin pohjoisosissa sataa vuosittain keskimäärin noin 500 mm. Sateisimmat alueet sijaitsevat Suomen etelärannikolla ja Pohjois-Karjalassa, joissa sataa vuosittain jonkin verran yli 700 mm. Suomen sade-ennätys 1,242 metriä on tosin mitattu Kainuun Puolangassa.

Me suomalaiset emme kuitenkaan tiedä mitään sateesta, jos verrataan esimerkiksi Intiaan tai Kolumbiaan.

Maapallon sateisimmat kolkat

Réunion on Intian valtameressä sijaitseva saari, missä on satanut enimmillään 1,825 metriä yhden vuorokauden aikana. Tämä ennätys mitattiin tammikuussa 1966, mutta uudempi ennätys on vuodelta 2007. Silloin trooppisella saarella satoi 3,929 metriä kolmen perättäisen vuorokauden aikana.

Maailmassa on kaksi toisistaan kaukana sijaitsevaa kaupunkia, mitkä kumpikin kilpailevat maailman sateisimman paikan tittelistä. Toinen on Cherrapunji Intiassa. Noin 150 vuotta sitten tähän Himalajalla sijaitsevaan kaupunkiin satoi vuodessa 26,47 metriä vettä. Keskivertovuodessa sadetta kertyy kuitenkin vain 11,4 metriä. Intialaisen pikkukaupungin kilpailija sijaitsee Kolumbiassa. Llorossa sataa keskimäärin 13,3 metriä vettä, vuonna 1974 kuitenkin peräti 26,3 metriä.

Euroopan suurimmat sademäärät mitataan Montenegrossa, missä sataa vuodessa noin 4,6 metriä. Vesi tulee alas lähinnä syksyllä; kesät ovat vaarallisen kuivia. Suurkaupungeista sateisin on – yllätys yllätys – Lontoon sijasta Zürich. Pohjois-Amerikassa sataa eniten Kanadan Vancouver Islandilla. Havaijilla moni lähtee ottamaan aurinkoa, mutta se ei ole ainoa, mitä taivas siellä päin tarjoaa: Havaijilla sataa joka kuukausi vähintään 60 senttiä vettä.

Jos Afrikan kuivin maa on sen itäosissa sijaitseva Djibouti, on Afrikan sateisin paikka Länsi-Afrikassa sijaitsevassa Kamerunissa. Debundschanssa sataa niin paljon, koska se sijaitsee päiväntasaajan tuntuvilla ja alueella törröttää 4000 metrin korkeuteen nouseva vuorenhuippu, mitä sadepilvet eivät pääse ylittämään vuorta. Paikkakunnalla sataa noin 10,3 metriä per vuosi. Samasta ilmiöstä on kyse Australian Queenslandin korkeimmalla vuorella, millä sataa vuosittain maalle ennätykselliset noin 8,3 metriä vettä.

Mitä tehdä, kun sataa?

Sateella on tylsää, sen tietävät kaikki lapset ja argumentin allekirjoittavat myös useimmat varttuneet. Varsinkin silloin kun on loma, soisi olevan kaunista auringonpaistetta ja linnunlaulua. Vuodet eivät kuitenkaan ole veljiä. Vaikka viime vuonna olisi ollut sateisinta elokuussa ja siksi nyt varaisi lomansa heinäkuulle, saattaa heinäkuun koittaessa olla edessä pettymys, kun tummat sadepilvet eivät tunnu lainkaan poistuvan taivaalta. Sureminen ei auta, vaan on otettava ilo irti sadepäivistä.

Matkalaukku

Mitä tehdä, kun sataa? Yksi vaihtoehto on klikata netti auki ja ostaa lomalennot jonnekin lämpimään – ei kuitenkaan Havaijille tai Kameruniin… Jos sopivaa äkkilähtöä ei löydy, on netti pullollaan muuta osteltavaa, esimerkiksi askarteluvälineitä, kirjauutuuksia tai vaikka vaatteita. Nyt on hyvä hetki ostaa uusi mekko niihin kesähäihin. Samalla voi päivittää garderobiaan muutenkin. Nettivaatekaupat ovat aina auki, ja niissä on kivijalkamyymälöitä paremmat valikoimat. Esimerkiksi isojen miesten vaatteet ovat sellaisia, ettei niitä meinaa tavallisista vaatekaupoista juuri löytääkään.

Jos nettiä on tullut jo tarpeeksi näpyteltyä, voi aikaa kuluttaa siivoamalla kodin ja järjestelemällä kaapit. Marituksesta on tullut yhä suositumpaa, ja moni on kokenut kaappien ja lipaston laatikoiden siivoamisen vaikuttaneen positiivisesti myös elämänhallintaan ja elämänlaatuun. Muutos on usein pienestä kiinni, joten kannattaa kokeilla.

Sadepäivinä on aikaa myös kokeilla uusia reseptejä, kouluttaa koira leikkimään kuollutta, viimeistellä ompeluprojekti, vaihtaa auton öljyt tai vuokrata uutuuselokuva, josta kaikki muut jo tuntuvat puhuvan. Mitä jos kutsuisit ystävän kylään, tai menisit käymään paikkakunnan museoissa tai vaikka kirjastossa? Kirjastot, seurakunnat ja monet kolmannen sektorin toimijat järjestävät myös ilmaistoimintaa, joten kaikkeen tekemiseen ei aina tarvitse rahaa. Jos kuitenkin raha olisi tarpeen eikä yhteisöllinen meininki houkuta, voi kokeilla ansaita rahaa kotona tietokoneen avulla ja vastailla maksettuihin kyselytutkimuksiin tai vaikka perustaa oman blogin ja tienata mainostuloilla.