Onko uusi talosi säänkestävä?

Terassi

Asumisen tavat ovat muuttumassa. Tällä hetkellä keski-ikää lähestyvä x-sukupolvi haaveilee omasta omakotitalosta ja väljistä neliöistä. Opiskeluaika ja nuoruus voidaan viettää kaupungissa, esimerkiksi Helsingissä, mutta perheen perustamisen jälkeen on haluttu muuttaa maaseutumaisempaan ympäristöön (esimerkiksi Nurmijärvelle). Siksi aikaa, että oma talo on saatu rakennettua, on voitu ottaa lyhytaikainen vuokra-asunto Espoosta

1980-luvulla syntynyt y-sukupolvi ja etenkin seuraava z-sukupolvi ei välttämättä tahdo muuttaa pois kaupungista, edes lasten syntymisen jälkeen. Nuoremmat sukupolvet ovat myös halukkaampia asumaan vuokralla. Kiinteistön tai asunto-osakkeen sijaan heille on tärkeämpää vapaus ja mahdollisuus kuluttaa rahaa erilaisiin elämyksiin, kuten matkusteluun ja vapaa-ajan palveluihin. 

Toki myös osa 40-, 30- ja 20-vuotiaista haaveilee omistusasunnosta, ja on valmis sitoutumaan asuntolainaan jopa yli 20 vuodeksi. Omakotitalo on yhä monen nuoren unelma. Hartiapankkirakentamista suositumpaa on ostaa talopaketti, minkä voi saada täysin muuttovalmiina. Vanhan omakotitalon saa usein paljon edullisemmin, mutta jos sen meinaa pitää säänkestävänä, on varauduttava väistämättä eteen tuleviin huoltoihin ja remontteihin.

Mikä talo on säänkestävin?

Arkkitehti

Pohjoiset sääolosuhteemme asettavat taloille paljon haasteita. Tänä päivänä rakennusala on niin kehittynyttä, että miltei mistä tahansa materiaalista osataan rakentaa säänkestävä. Jo yli kymmenen vuotta sitten uutisoitiin saksalaisen diplomi-insinöörin kehittämästä paperitalosta, mikä kestää myös trooppisia sateita. 800-kiloinen paperitalo rakennettiin jätepaperista ja hartsista, ja sille tuli painoa vain 800 kiloa. Hintalappu 36-neliöiselle talolle oli tuolloin neljä tonnia, ja talon arvioitiin kestävän ainakin 50 vuotta. 

Pari vuotta sitten kerrottiin hollantilaisyhtiön keksinnöstä, eli täysin kierrätettävästä pahvitalosta. Myös sen luvattiin kestävän puoli vuosisataa. Pahvielementit liimataan yhteen ympäristöystävällisellä liimalla, pinnoitetaan vedenpitävällä eristekerroksella ja päällystetään puupaneeleilla. Erillisiä perustuksia ei tarvita. Pahvitalon sisälle on kuulemma turvallista rakentaa suihkutilat sekä kamiina. 

Pahvi- ja paperitaloja suositumpia Suomessa ovat kuitenkin betonitalot, tiilitalot ja hirsitalot. Ne kaikki ovat tunnetusti erittäin säänkestäviä, jos ne on rakennettu, huollettu ja korjattu oikein. Talon rakentamiseen kannattaakin valita asiantunteva rakennusalan yritys. Mikäli on ostamassa vanhaa omakotitaloa, kannattaa se kuntotarkastuttaa ennen ostopäätöstä. Myös talon huolto- ja korjaushistoriaan on syytä tutustua, jotta osaa paremmin varautua edessä oleviin urakoihin, kuten katon vaihtoon, ulkoseinien maalaukseen tai julkisivuremonttiin. 

Betonitalojen hyviä puolia ovat niiden edullisuus, kosteudenkestävyys ja erinomainen lujuus. Betonista ei irtoa haitallisia aineita, betoni eristää ääniä, ja kaiken lisäksi betonitalo on vieläpä palonkestäväkin. 

Tiilitalo on lähes huoltovapaa, ja se kestää hyvin kosteutta. Myös tiilitalo eristää ääniä ja on paloturvallinen. Varsinkin täystiilitalo on energiatehokas, lämmin ja vedoton myös talvella. Lisäksi tiilitalossa on hyvä hengittää, sillä tiili huolehtii huoneilman kosteustasapainosta.

Hirsitalo on erityisen ekologinen valinta. Hirsitalo on allergiaystävällinen ja hengittävä, ja sen sisäilmassa on sopivasti kosteutta. Sanotaankin, että hirsitalossa on hyvin terveellistä asua. Hirsitalon säänkestävyys on erinomainen, ja sen pinta säilyy kauniina vuosikymmenestä toiseen. Hirsitalovalmistajilla on taito saada hirsitalosta todella kestävä, mutta lisäksi kannattaa muistaa säännölliset huoltomaalaukset.

Talon ja katon huollot lykkäävät remontteja 

Talon maalaus suojaa talon julkisivun kosteudelta, mikä ajan kanssa lahottaa puuta ja rapauttaa tiiliä. Myös ikkunan puitteet, ulko-ovi, sokkeli ja esimerkiksi otsa- ja räystäslaudat kannattaa säännöllisesti maalata. Huoltomaalauksilla lykätään hintavampia remontteja tuonnemmas tulevaisuuteen. Jos kuitenkin joillekin korjauksille on tarvetta, ei niitä kannata lykätä, jotta kosteus ei pääsisi rakenteisiin. Kuntotarkastus kertoo, jos on aika tehdä joitain remontteja, joilla talon säänkestävyys ja yleiskunto pysyvät hyvinä. 

Rakennuksen paras suoja säiltä ja sateilta on kuitenkin sen vesikatto. Katto kannattaa tarkastaa puolivuosittain, jotta mikään reikä ei jäisi korjaamatta eikä mikään katon sään- ja kulutuksenkestävyyttä lisäävä huolto tekemättä. Peltikatto on hyvä säännöllisesti huoltomaalata, kun taas tiilikaton ja huopakaton omistajan kannattaa huolehtia sammaleen poistoista. 

Katolta valuvat vedet ohjataan pois rakennuksen välittömästä läheisyydestä yleensä vesikouruja ja alastuloputkia pitkin. Sadevesijärjestelmä kannattaa puhdistaa ja kuntotarkastaa ainakin kaksi kertaa vuodessa, jotta kosteus ei pääsisi kastelemaan taloa. Myös salaojajärjestelmän toimintaa pitää seurata, jotta sadevedet eivät nousisi maaperästä talon rakenteisiin.

Savupiipun säänkestävyys varmistetaan piipunhatulla ja piipun pellityksillä. Jos hormiin pääsee vettä, alkaa se pikkuhiljaa rapautua. Rapautunut hormi saattaa aiheuttaa nokipalon, mistä rakennuspalot voivat saada alkunsa.